Uusiutuvan energian käytön on lisäännyttävä voimakkaasti, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla hidastaa maapallon ilmaston lämpenemistä. Sen hidastamisella ja lopullisella pysäyttämisellä on jo kiire, sillä tämä suuri muutos on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia koko maapallon luontoon.

Erityisen haavoittuvaisia ovat arktiset napa-alueet ja sen eläimet. Esimerkiksi jääkarhu on vaarassa kadota ilmaston lämpenemisen takia kokonaan. Monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Aurinkoenergia on yksi tunnetuimmista uusiutuvan energian muodoista. Sitä tuotetaan ottamalla talteen energiaa aurinkokennoilla, joilla on kyky muuttaa auringon valo ja lämpö varastoitavaksi sähköksi. Näitä paneeleita on käytössä laajasti eri puolilla maapalloa. Esimerkiksi kehitysmaissa niillä on ratkaiseva merkitys alueilla, joille ei ole lainkaan vedetty sähköverkkoa.

Sijainti aiheuttaa haasteita

Suomen pohjoinen sijainti asettaa haasteita aurinkoenergian käytölle. Talvelle aurinkoisia tunteja on vuorokaudessa varsin vähän, mutta Lapissa niitä ei ole lainkaan. Päivälläkin, kun auringon pitäisi kellon mukaan paistaa eteläisessä Suomessa, peittää taivaan usein sankka pilviverho. Se estää auringon säteilyn pääsyn aurinkokennon pinnalle. Talvella aurinkoenergiaa saadaan siis kotimaassa talteen varsin vähän.

Kesällä aurinkoenergiaa sen sijaan saadaan talteen runsaasti. Monelta sitä keräävältä yksityiseltä kotitaloudelta jää sähköä yli oman tarpeen. Tämä ylijäämäsähkö olisi periaatteessa mahdollista syöttää sähköyhtiön verkkoon, mutta sähkön tuottaja eli yksityinen kotitalous joutuisi silloin maksamaan tuottamastaan sähköstä kalliin veron. Näin ollen hän ei saisi siitä asiallista korvausta.

Tämä on epäkohta, joka jarruttaa aurinkopaneelien yleistymistä yksityisten kotitalouksien katoilla. Kuluttaja katsoo, että hän maksaa kalliin hinnan sähköstä, jonka joutuu talvella ostamaan ja saa olemattoman pienen korvauksen sähköstä, jonka itse syöttää kesällä sähköverkkoon. Yksityisen kuluttajan aurinkopaneeleja ja energian talteen keräävää järjestelmää akkuineen voikin hyvällä syyllä kutsua voimalaksi.

Aurinkoenergian käyttö muuttaa kotitalouksien käyttötottumuksia

Aurinkoenergian käyttäminen kotitalouden energianlähteenä edellyttää uudenlaista suhtautumista sähköön. Kotitaloudessa energiaa kuluttavat työt ja harrastukset, kuten pyykinpesu, tiskikoneen pyörittäminen ja saunominen sähkösaunassa kannattaisi tehdä ajankohtana, jolloin aurinko paistaa paneeleihin.

Tällä tavalla aurinkovoimalan omistaja saa kaikkein suurimman hyödyn tuottamastaan energiasta. Sen myötä on aika jättää hyvästit edullisen yösähkön aikana opitulle tavalle, jonka mukaan käyttäjä laittaa tiskikoneen päälle nukkumaan mennessä ja puuron uuniin yöksi.

Tilanteet vaihtelevat kausiluontoisesti

Sähköä ei myöskään tarvitse kesäisin lainkaan säästää. Se helpottaa esimerkiksi säilömistä, kun kaikkea voi keittää ja pakastaa aivan huoletta. Esimerkiksi tuulettimia voi kuumalla ilmalla käyttää niin paljon kuin mieli tekee ja sähköisiä lisäpattereita viileällä. Lisäksi uima-altaan vettäkin voi halutessaan lämmittää sähköllä, mikä tuntuu säästämiseen tottuneen mielestä varsin erikoiselta ajatukselta.

Talvella taas tilanne on aivan toinen, jos sähköyhtiö ei mahdollista energian syöttämistä omaan verkkoonsa kesällä ja palauta verkkoonsa syötettyä energiaa talvella asiakkaansa käyttöön esimerkiksi pelkän sähkönsiirtomaksun hinnalla.

Sähkön säästäminen vaikuttaa monien kotitalouksien käyttäytymiseen talvella. Aurinkoenergian varastoimisen mahdollisuus olisi huomattavasti parempi vaihtoehto esimerkiksi puulämmitykselle. Toinen hyvä vaihtoehto olisi antaa omaa sähkö lainaksi kesäaikana ja saada se sitten takaisin talven kuluessa.

Aurinkoenergian olemattomat haittavaikutukset

Aurinkoenergialla on kaikista energiamuodoista vähiten haittavaikutuksia. Se saattaa näkyä maisemassa ja rakennuksissa. Akut, joihin energia ladataan talteen, vievät huomattavan paljon tilaa. On kuitenkin muistettava, että muita vaihtoehtoja oikein toimivalla aurinkoenergiajärjestelmällä ei ole.

Akkuihin liittyy aina niiden vahingoittumisen ja vuotamien riski, mutta nykyaikaisen teknologian tapauksessa aurinkoenergian yhteydessä tämä riski on varsin pieni. Jos se kuitenkin vahingoittuu, siitä saattaa päästä ulos vaarallisia happoja. Tältä riskiltä luontoa on helppo suojata rakentamalla akkujen säilytyspaikat turvallisesti ja määräysten mukaisesti siten, ettei akkuhuoneessa esimerkiksi ole lattiakaivoa tai muuta pääsyä viemäriin tai maahan.