Ihmiset ovat kautta aikojen pyrkineet ennustamaan säätä erilaisista luonnon ennusmerkeistä. On katseltu taivasta ja seurattu eläinten liikkeitä. Agraarissa yhteisössä sää oli oleellisen tärkeä toimeentuloon ja työhön vaikuttava tekijä. Kelin ennakoiminen oli yritys vaikuttaa omaan elämään ja hallita maailmaa, jossa selviytyminen oli raskasta ja vaativaa.
Tieto siirtyi sukupolvelta seuraavalle
Säätä koskevat uskomukset muotoutuivat pitkän, sukupolvelta toiselle periytyvän kokemuksen myötä. Taivaanrannan punoitus, aamurusko ja iltarusko olivat edeltäneet tietynlaista säätä riittävän monta kertaa.
Ihmiset todella tarkkailivat luontoa tuolloin aivan toisella tavalla, koska luonnosta riippui koko heidän elämänsä. He oppivat sen ja kiteyttivät tiedot erilaisiksi runoiksi. Osa näistä sanonnoista on meille vieläkin tuttuja, mutta emme enää usko niihin samalla tavalla. Komeaa aamuruskoa katsellessamme saatamme ajatella, että sataako illalla todella. Tuskin kuitenkaan peruutamme eväsretkeä vain taivaan värityksen perusteella.
Lähellä luontoa eläneet ihmiset ehkä onnistuivat arvioimaan ainakin lähimmän tulevaisuuden säätä paremmin kuin nykypäivän luonnosta vieraantuneet kaupunkilaiset. Ehkä vielä jokunen henkilö muistaa, että pääskysten lentäessä matalalla tulee sade. Tämä ennuste pitää usein jopa paikkansa.
Nimipäivien mukaiset kelit
Vanhalla kansalla oli paljon kalenteriin sidottuja ennustuksia tulevasta säästä. Niiden tärkeimpänä tavoitteena oli arvioida tulevan vuoden viljelyolosuhteita, kuten oikeaa ajankohtaa aloittaa toukotyöt eli kevään kynnöt ja kylvöt.
Esimerkkinä vanhoista säähään liittyvistä kalenteriin sidotuista uskomuksista on Heikin päivä. Se on tammikuun 19. päivä, johon on vanhan kansan mukaan liittynyt paljon säähän liittyviä uskomuksia. Kyseistä päivää pidettiin talven keskikohtana, jolloin Sään oletettiin kääntyvän.
Jos ennen Heikkiä oli ollut hyvä sää, alkoivat hänen päivästään kurjat kelit. Heikin päivästä ennustettiin myös Paavalin päivän eli tammikuun 25. päivän ilmaa: ”Kun on suojaa Henrikkinä, niin on pakkanen Paavalina.”
Sään ennustaminen kuukaudeksi eteenpäin
Pidempienkin ajanjaksojen on katsottu ennustavan tulevaa. Sanonta ”Minkä helmi helpottaa, sen maalis maksattaa” tarkoittaa, että leutoa helmikuuta seuraa aina kylmä maaliskuu. Tällaisilla sanonnoilla tuskin on sellaista totuuspohjaa, että voisimme nykypäivänä ottaa ne vakavasti.
Tilanne on toinen esimerkiksi aamuruskoa koskevan sanonnan kohdalla. Sen kohdalla ennusteet ovat varmasti ainakin osittain totta, sillä lännestä lähestyvät sateet saattavat hyvinkin jo näkyä auringonnousun aikaan taivaalla olevina jääkiteinä ja vesipisaroina, joista valo pääsee heijastumaan synnyttäen kauniin aamuruskon. Sanonta ”Iltarusko, hyvä rusko” taas johtuu siitä, että illalla auringon laskiessa sen säteet heijastelevat tavallisesti päivän tuulien nostattamista pölyhiukkasista.
Sään ennustaminen eläinten liikkeistä
Säätä on aikaisemmin pyritty ennustamaan myös eläinten käyttäytymisen perusteella. Luontoa lähellä olevat ihmiset huomasivat, milloin mikäkin kalalaji oli kudulla. Lisäksi he tutkivat, milloin tietty lintulaji lähti etelään tai palasi sieltä. Joskus kävi niinkin, että vastoin odotuksia linnut eivät lähteneetkään syksyllä muuttomatkalle.
Saaliseläinten vetäytyminen talvipesään havaittiin varmasti, samoin kuin kansanlääkinnässä tärkeän kekomuurahaisen nouseminen keon pinnalle keväällä. Näiden kaikkien seikkojen avulla muodostettiin käsitystä edessä olevasta säästä.
On varmasti varsin perusteltua päätellä jotain säästä muuttolintujen liikkeiden tai karhun talvipesään vetäytymisen perusteella, mutta modernin säämiehen ennustukset sammakon hypähtelyjen pohjalta tuntuvat melko uskomattomilta.
Halot kuun ympärillä
Vanha kansa uskoi, että valorengas kuun ympärillä tiesi lumisadetta. Tämä havainto pitääkin paikkaansa, sillä ilmassa oleva kosteus ja jääkiteet saavat usein kuunvalon heijastelemaan. Siitä syntyy nykyään halona tunnettu ilmiö, joka on valokehä tai -rengas kuun ympärillä. Pakkasella kuun ympärillä näkyvä halo tietää melko varmasti sitä, että muutaman tunnin kuluessa alkaa sataa lunta.